Sunday, August 18, 2013

Maailmanmatkalla

Terrrrve! En oikeasti ole maailmanmatkalla, mutta välillä tuntuu siltä. (●^U^●)
Tiättäkö kun joskus väsyttää ihan hirveästi alkaa kirjottamaan blogiin asiaa, kosa ei keksi oikeanlaisia lauseita, joilla olis mitään sen järkevämpää merkitystä. Kuulumisia ja näin tiibadaabaa, siinähän se, mutta yhtenäiseksi tekstiksi. Kunnes se sitte lähtee luistamaan.
Eniweis, olen hirveen laiska bloggaaja näköjään kun olen saanu tämän vuoden aikana tehtyä postauksia max. 3 kuussa. Ehkä syyskuussa asia muuttuu (tai sitten ei kun uus koulu alkaa). ヾ(。 ̄□ ̄)ツ

Mutta siis olen tässä nyt muutaman viikon ollu Lapissa ja pysyn täällä elokuun lopulle, kunnes muutan lopullisesti Kuopioon (tai ainaki seuraavaksi neljäksi vuodeksi). Täällä on mettää, saksalaisten ruostunutta sotaromua, poroja ja kuukkeleita. Meillä on (rakkahan äidin kanssa) asuntovaunu kesämökkinä järvenrannalla, kunnes joskus vanhemmat rakentaa oikean mökin tämän tilalle.
Asuntovaunussa asuminen on ihan mukavaa kun sen kodikkaaksi tekee.


Olen keränny mustikoita ja juolukoita, pakurikääpää sekä valokuvannu paljon, lintuja enimmäkseen. Oravia suurempia otuksia täällä ei oikein ole näkyny, paitsi poroja joihin on tottunu sen verran ettei niissä tunnu olevan mitään ihmeellistä. Niitä näkyy useasti lenkkipolun varrellaki.

Limingan taidekoulun jälkeen olen kovasti yrittäny ettiä milloin vähän mistäki järjestelmäfilmikameraa ja kerranki minua onnisti.❤ Enolla on ollu useamman vuojen kaapin pohjalla Konican FT-1 ja anto sen mulle lainaan kun itte ei enää ole käyttäny. Filmin kehittäminen on tosin nykään kallista sillä että osais itsekkin kehittää, mutta kemioilla on vielä kalliimpaa läträtä ellei sitte tehe hommaa työkseen.


Randomit korvakorut poron luuta ja ametistia.

Reissun tavote oli myös Ijahis Idja-festivaalit, mitkä järjestetään Inarissa elokuun puolivälissä. Se on sellanen alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma. Muistaakseni pari vuotta sitte näin ekan kerran festarin mainoksen ja ne oli pidetty jo nii en päässy ja viime vuona oli Limingassa alkanu jo koulu, etten sillonkaan päässy. Tänä vuonna sitte innoissani ootin tapahtumaa.


Lauantaina parasta oli ruottalaisen Lovisa Negga, todellllla hyvää musiikkia ja oli vielä hyvä tanssimaan. Huono puoli oli se ettei hänellä ole CD:tä julkastu vaan älppäri. Pitää hankkia vinyylisoitin ehkäsittenjoskus.


Tältä erää tällaista. Kuulumisiin seuraavaan kertaan!